Niukkuuden anatomia

Tykkään askarella kaikkea kivaa, mutta kauppojen  hinnat eivät suosi mitään ex tempore -projektia. Kun menet kauppaan niin sinun täytyy tietää sentilleen kuinka monta senttiä kangasta otat [ ja myyjä lisää siihen 10 cm saumavaraa vaikka olit laskenut sen kokonaisummaan] ja minkä väristä kangasta otat, jotta osaat ostaa oikeanväriset ompelulangat ja resorit, tiedätkö montako niittiä projektiisi kuluu ja täytyykö ostaa kuminauhaa ja minkä levyistä kuminauhaa? Yksi ompeluprojekti tuottaa lukemattomia tarpeita, joihin hukkuu niin luovuus kuin rahat.

Olen ratkaissut ongelman ostamalla kaiken mielenkiintoisen, jos näen sen sopivaan hintaan (tosin tässä tapauksessa täytyy olla varastotiloja tai jos ei niitä ole, niin luonne, jolla ei haittaa tilkkujen täyttämä kirjahylly). Minuun pätee molemmat. Mieheeni ehkä ei?

Tällä kertaa löysin kierrätyskekuksesta kaksi vyötä: valkoinen niittivyö (0,50€) ja vaaleanpunainen paljettisolkinen vyö (0,20€)

Vaaleanpunainen paljettisolkinen vyö paljastui yllättäin aidoksi nahkavyöksi (vaikka ostin sen soljen perusteella), joten se jää odottamaan oikeaa  "nahkavyölle" soveltuvaa solkea ja päätyy omaan vyökokoelmaani (minulla on jonkinsortin pakkomielle paidan värisistä vöistä). Solki jää odottamaan käyttöä, mutta se soveltuisi esim. huivin seuraksi muotonsa ansiosta.

Valkoinen niittivyö oli muovia, joten irrotin niitit (30 kpl) ja vyösoljen irti vyöosasta ja loput pistin roskiin. Pikaisella googlauksella pelkkä vyönsolki maksaa 0,50 ja niitit 0,20 - 0,50 kappale, joten 0,50 € vyö maksaa oikeasti 6,5 euroa. Paljettisoljelle en etsinyt hintaa, mutta tuskin alle euron löytyy mistään nettikaupasta.

Säästöä kyllä, mutten tiedä milloin käytän ne? Ensi viikolla? Kesällä? Kahden vuoden päästä?  Vai jäävät ne perinnöksi lapsilleni, jotka tappelevat siitä, kuka ei joudu viemään äidin romuja kaatopaikalle?