Japanilainen kangaskukka Kanzashi

Ostin muutama vuosi sitten käsityömessuilta Kanzashi flower maker-laitteen, jolla voi tehdä japanilaisia kangaskukkia, joita mm. Geishat ja Makot käyttivät hiuksissaan ja vaatteissaan, helposti ilman työläitä leikkuu- ja ompelemisosioita.

Toki laitteessakin joutuu leikkaamaan (muovisen kaavan ympäri) ja ompelemaan (muoviseen kaavaan valmiiksi merkittyihin reikiin), mutta voiko kangaskukkien teko tämän helpompaa olla? Laite on hintansa väärti (iso kukkamalli 6.50 €), kun miettii millaista väkertämistä yhden kukan teko on ilman kaavaa. Laite on kuvassa vaaleanpunaisena kukan oikealla puolella. Oikeastaan laite on vain muovinen kaava, jonka saa taittettua kahtia, jolloin kangas jää kaavan väliin.

Kaavalla saa tehtyä yhden terälehden, mutta kukkaan tarvitaan seitsemän terälehteä, sekä liimaa taustaympyrän liimaamiseen, joka peittää kukan rosoiset reunat ja johon voi ommella rintaneulan langalla. Lisäksi tarvitaan nappi tai helmejä kukan keskustaan peittämään kankaan reunoja. Yhden kukan halkaisija on minun kaavallani noin 10 cm ja saatavilla on eri kokoisia ja muotoisia kaavoja. Minun kaavani tekee pyöreäreunaisen kukan.

Kanzashi -kangaskukka

Kankaana kannattaa käyttää tavallista puuvillakangasta, mutta ei liian luirua tai liian jäykkää sillä kukka muodostuu laskoksista.Kuvan kukassa käytin Marimekon Puutarhurin parhaat-kangasta, josta oli jäänyt tilkku jostain vanhimman pojan kässätyöstä. Itse käytän vain halppis- tai kierrätyskankaita. ;)

Kukka päätyy somistamaan minun mustavalkoista jättikokoista villakangastakkia, joka on kirppislöytö kierrätyskeskuksesta armottomaan kolmen euron hintaan. Takki on e h k ä liiankin muodinmukainen minun makuuni, mutta katsotaan tuleeko ystävyytemme syvenemään?

Harmaata kirjoneuletta jalkojen suojaksi

Olen aika seköpäinen neuloja, sillä jo elämäni toisissa sukissa (kuvassa ylin) yhdistelen eri ohjeita toisiinsa ja muuttaen alkuperäisiä ohjeita. Tosin jouduin ensimmäisen sukan purkamaan kun uskoin "ammattineulojaa" silmukkamääristä. Kirjoneulesukan kuvion ja pituudet otin Drops designin sivulta, jossa on todella paljon ilmaisia ohjeita ja ensi kerralla haen ohjeen mukaiset langat. ;) Ohjeet kävivät yllättävästi yksiin vaikka neuloin ohjetta (Drops Karisma) täysin ohjeen mukaan paksummasta langasta (7 veljestä). Joissakin blogeissa olen nähnyt että käytetään DK:n sijaan Novitan Nallea. Sukan kantapääkavennukset ja kiilakavennukset tein Novitan ohjeella, kun en jaksanut opetella uutta tekniikkaa.

Sukat muistuttaa mukavasti kummitädin neulomia norjalaisia villasukkia (alin sukka), jotka yleensä ovat harmaavalkoisia ja minulla on häälahjaksi saatu harmaavalkoinen norjalainen villapaita, jota tänä lauhana talvena on tullut käytetyksi aivan liian vähän.

Kuopus muuten käyttää kummitädin sukkia nyt ja ylimmät neuloin odottamaan ensi syksyä vaikka niissä ei ole kovin paljon kasvuvaraa. Käsialakin on parantunut niistä ensimmäisistä sukista. =)


Ohje: Yhdistetty Drops design ja Novitan Näin neulot sukan.
Puikot: 3 sukkapuikot
Lanka: 7 veljestä graffitin harmaa ja luonnonvalkoinen
Tunnelma: kiva ja helppo
Opin uutta: kirjoneule ja vahvistettu kantapää

Hippijakun muodonmuutos

 
Löysin kierrätyskeskuksesta hippihenkisen samettijakun (0,20 €), joita myytiin 80-90-luvulla omituisen tuoksuissa putiikeissa.Ahtaat tilat oli ahdettu täyteen Intiasta tai Kaakkois-Aasiasta tuotuja kimaltelevia jakkuja, kiinalaisia Marley T-paitoja, suitsukeastioita ja afrikkalaisia veistoksia. Ja aivan ihania mustia samettisia kiinalaistossuja.  Teininä rakastin noita eksoottisia pikkuliikkeitä, mutta nekin ovat kadonneet globalisaation myötä kuin nuoruuteni. Nykyään teini joko tilaa vaatteet suoraan Kiinasta tai käy paikan päällä torilla ostamassa haluamansa vaatekerran.  Ennen vain haaveiltiin tuollaisesta. Suurin mahdollinen kohokohta oli päästä interrail-reisulle Eurooppaan tai keihäsmatkalle Kanarian saarille tai aurpairiksi rapakon taakse.

Alunperin ostin jakun sen antiikkihenkisten hopeisten nappien vuoksi, mutta ajettelin kokeille saako siihen uutta henkeä pienellä tuunauksellla. En halua näyttää jakku päällä elähtäneeltä ikihipiltä vaan muodikkaalta bohokeski-ikäiseltä kuten Kate Moss.

Pesin jakun +40 asteessa, jolloin se kutistui pituussuunnassa ja kankaan ennen niin tumma pinta sai haalistuneen vintagelookin, joka sopi aika hyvin jakkuun ja sen narukoristeisiin. Oikeastaan jakku ei tarvinnut pesun jälkeen kuin hienoisen lyhennyksen ja leikkasin sen poikki kuvan osittamasta kohdasta ja ompelin helman. Tulen käyttämään jakkua keväällä/kesällä farkkujen kanssa. Ja hyvällä tuurilla festareilla tai jossain musiikkitapahtumassa.

/Huonot kuvat edelleen vaivaavat blogia/kehitystyö käynnissä/

Ei mennyt niin kuin Strömsössä: kynsilakkaus osa 1 (jatko-osia luvassa)

Olen auttamattoman huono ja laiska lakkaamaan kynsiäni. En taida lakata kuin juhliin tai jos on selannut jonain tylsänä koti-iltana Pinterestiä ja nähnyt mitä upeimpia DIY-kynsiä. Yritin tehdä "half-moon nail artia" huonoin tuloksin. Oikean puolenmaisessa kuvassa on onnistunein puolikuu ja sekään ei ole täydellinen vaan reunat repeilevät. Ehkä en painanut tarroja tarpeeksi tiiviisti kynnen pintaan tai käytin liian vähän lakkaa vai missä vika? Käytin tarrana luentolehden reikien suojaksi käytettäviä tarroja, joten myös sillä voi olla osuutta asiaan vaikka blogissa, josta otin ohjeen käytettiin samaisia tarroja. Seuraavalla kerralla kokeilen ombre-lakkausta...Saa nähdä miten siten käy?

Housut pois!

Rakastan kotikaupungissani kahta k u l t t u u r i asiaa teatteria ja kirjastoa. Eniten kirjastoa ja onhan meillä myös taidemuseo mutta se jää paitsioon vaikka sinne pääsisi ilmaiseksi sisään aina perjantaisin (en ymmärrä missä on työntekijät, jotka opastaisivat näyttelyn saloihin). Toisaalta teatterilla on a i k a hävyttömät hinnat mutta kuka ei kulttuuria tukisi ellei keski-ikäinen nainen. Saisivat näyttelijäparat hakea ruoka-apupaketteja EU:sta ilman minua ja hengenheimolaisia.=)

Kävin katsomassa lähes loppuun myydyn Housut pois-musikaalin. Oulun kaupunginteatteri on tehnyt kuvien lainaamisen erittäin hankalaksi (eivät halua ilmaista mainontaa ja toimii verorahoilla =yhtälö, jota en voi käsittää), joten saatte tyytyä linkkeihin ja omatekoiseen Keep calm and love theatre -postariin (kuva on muistaakseni Kos-saarelta, joka ei ollut tunnettu teatterista vaan lääketieteestä. Eikö sitä sanota että terve sielu terveessä ruumiissa?).

Esityksen ohjaana toimi entinen johtaja Mikko Kouki, joka puhalsi noin vuoden? ajan uutta henkeä vähän nuutuneeseen teatteriin. Saa nähdä kuinka uusi johtaja saa eloa laitokseen? Teatterin ympärillä muutenkin kuohuu aina henkilövaihdosten yhteydessä, joten uuden johtajan saama polemiikki ei tullut yllätyksenä, mutta jään kaipaamaan Koukia.

Vanhan näyttelijakaartin lisäksi esityksessä nähtiin vierailevia tähtiä kuten kaupungin oma poika muusikko Aki Louhela, ja Kwan-yhtyeestä tunnettu Tidjan Ba. Ja joku Santtu Karvonen, joka tuntemattomuudestaan huolimatta nousi yhdeksi suosikiksi koko näyttelijäkaartissa (tiedotteen mukaan on voittanut jonkun Jussi-palkinnon). Oulun vakiokaartiin kuuluva Tuula Väänänen veti roolinsa täydellä antaumuksella kuten aina. Aina  poikamainen Mikko Leskinen, jolla pokka ei meinannut pitää näytelmän lopussa, ihastutti "lerssinä"  ja söpö Tomi Enbuska, joka valloitti kaikki naiset peräkammarin poikana. Tidjan Ba oli yllättävän hyvä roolissaan "mustana miehenä" ja Aki Louhela veti kunnialla loppuun esityksensä vaikkei omaa näyttelijän koulutusta/kokemusta.

Mielestäni ihan kiva teatteriesitys muttei hehkuttamisen arvoinen kuten paikallinen sanomalehti Kaleva ylistää arvostelussaan. Tavallaan ymmärrän työttömyysaiheeseen tarttumisen, jota lehtikin käyttää arvostelussaan, sillä irtisanomisia on ollut paljon täällä Oulussa ja koko kaupungin talous on kuralla tämän hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta näytelmässä ihmisillä oli mahdollisuus saada uutta työtä, ehkä ei yhtä hyvin palkattua ja yhtä hyvin ehdoin, kun taas Oulussa työtä ei yksinkertaisesti ole muulle kuin lääkäreille ja heillekin vain sijaisuuksia. Joten turha toitottaa optimistista ja muusta scheissesta

Näytelmässä jotenkin häiritsi se, että näyttämönä toimi USA, vaikka itse näytelmä on UK:sta (The Full monty). Miksei voitu puhua punnista dollareiden sijaan tai edes euroista ja muuttaa saman tien henkilöiden nimet Suomeen sopiviksi; Mikko, Lassi Jani ja Kimi olisivat voineet stripata tiensä tähtiin aivan kuten anglosaksiset kaimansa. Eihän kyseessä ole mikään klasikkonäytelmä, jossa Julian ja Romeon nimeä ei voi muuttaa (ei aina) näytelmän siitä kärsimättä.Täytyy sanoa tähän väliin etten ole katsonut aikaisempaa alkuperäistä esitystä ja enkä myöskään lukenut kirjaa, joten arvostelu perustuu vain nähtyyn esitykseen. En myöskään ole erityisen musikaalinen, joten en voi kommentoida musikaalista puolta. Paitsi en tykännyt musikaallisesta osuudesta juuri ollenkaan. Yksikään laulu ei tarttunut korvaan tai nostanut kylmiä väreitä selkärankaan.

Näytelmä ei myöskään naurattanut minua juuri lainkaan paitsi latinotanssikohtaus, jossa Tuula Väänänen pisti parastaan Janne Rauduskosken kanssa ja yksittäiset koomiset hetket. Nauratti sen verran että näytelmää voidaan kutsua komediaksi tragedian sijaan. Olen aika vakava ihminen tai en vain aina ymmärrä huumoria. Ai, niin tärkein oli unohtua, ne ottaa housut pois. Kokonaan pois. Aivan oikeesti! Iiiik!

Sitten arvosteluun, en haukotellut kuin muutaman kerran ja nauroin muutaman kerran, joten näytelmä saa **+.

Seuraavaksi menen katsomaan Mielensäpahoittajan miniää (Mielensäpahoittaja jäi katsomatta viime vuonna sairastumisen vuoksi) ja Vihan jumalaa.

Viime vuonna 2013 keväällä katsoin Kauppamatkustajan kuolema **+, Kätilö **, Saranat ja sardiinit *** ja  Sellofaani ****.

Silkkipaita ja hame kirpparilta

Vein äitini linja-autoasemalle ja poikkesin ennen ruokakauppaan menoa (muksuilta oli loppunut Paulat) Pelastusarmeijan kirpputorille. En yleensä käy siellä ostoksilla, koska itsepalvelukirppiksille on yleensä halvemmat hinnat ja muodikkaammat vaatteet. Sieltä ei myöskään enää tee todellisia löytöjä ellei kysessä ole tuntemattomampi merkki, koska ainakin täällä Oulussa merkkivaatteet on siirretty omalle kirpputorille, joka löytyy kirkon vierestä.

Toisaalta hyviä puolia löytyy runsaasti: vaatteet ovat siistejä ja silitettyjä, vaatteet roikkuvat hengareissa lajiteltuina käyttötarkoituksen mukaan (T-paidat, villapaidat, housut, takit, XL-koot jne.) ja retrovaatteita löytyy kivasti omasta loossista. Vintagevaatteiden ja -asusteiden lisäksi Pelastusarmeijan kirpparilta löytyy paljon erikoisia jopa uniikkeja vaatteita, kun ipkirppareilla myydään pääasiassa henkkamaukkaa. Mikä tärkeintä rahat menevät hyvään tarkoitukseen.

Ulkovaatteet ovat mielestäni edullisempia kuin itsepalvelukirppareilla ja viikkottain saa puoleen hintaan vaatteet, joissa on tietyn värinen hintalappu (tällä viikolla oranssi). Pelastusarmeijan kirppareille saa myös kanta-asiakaskortin, jolla saa 15 % alennusta  yli 10 euron ostoksista.

Kiikutin kassalle ihanan ilmavan tummasinisen tunikan, joka vaikuttaa silkiltä (hiukset olivat aivan pystyssä sovituskopissa) vaikka tuotetiedot on leikattu irti ainoastaan valmistusmaa merkki on jätetty paikoilleen (Italia), mikä lupaa hyvää vaatteiden osalta. Kaiken huipuksi löysin lempimerkkini eli ranskalaisen Promodin keveän kesähameen. Olin jo valmis maksamaan tuotteista täydet hinnat, kun myyjä yllätti laskemalla hintaa 50 %, ke-pe on kanta-asiakaspäivät ja kaikki tuotteet ovat puoleen hintaan. Onneksi en tiennyt sitä astuessani sisään liikkeeseen. Summasummarum laatuhame ja mahdollinen silkkipaita 5,90 €. Ei paha ja lapsetkin saivat suklaavanukkaansa!

Ensimmäiset sukkani

Saanko esitellä ensimmäiset neulomani sukat? Eivät ehkä niin kauniit, mutta olen itse ne neulonut ja jostain se aloitettava tämäkin harrastus. Toisessa sukassa on jo havaittavissa pientä kehitystä kantapään kohdalla?

Toiset sukat odottaa jo kutimella ja alan neulomaan kirjoneuletta, Kirjoneule vaikuttaa minun jutulta, kun muutenkin neulon aika löysällä kädellä. Saa nähdä riittäkö kärsivällisyys silmukoiden laskemiseen?

Ohje: Näin neulot sukan: Novita
Puikot: 3
Lanka: 7 veljestä polkka varteen ja 7 veljästä fuksian punainen muualle
Tunnelma: kiva ja helppo