maanantai 19. toukokuuta 2014

Toinen mökkiviikonloppu



Sain siivottua ja haravoitua suurimman osan vappuna alas leikatuista pensasaidoista ja risuista. Mies poltti risukasaa koko päivän ja ukki nikkaroi uudet portaat vanhalle puolen. Saimme siistyttyä pihaa aika hyvin, putsasin jopa vanhan puolen edustan juhannusruusupöheikön pahimmista ryyteistä. Kaiken raatamisen seurauksena voivottelin lihaskipuja koko alkuviikon. Kyllä liha on heikkoa, mutta tahto on vahva saada piha puhtaaksi ennen ötinkäisiä ja muuta kasvua!

Kuvassa näkyvä narsissi aukaisi sopivasti kukat ennen kotiin lähtöä ja leikkasin muutaman keltaisen kaunottaren kaupunkikotia somistamaan. Siniset sipulikasvit kukkivat jo vappuna ja jatkoivat edelleen kukintaansa, eivät edes näyttäneet ränsistyneiltä. Mökin pihassa on myös kaksi koristeomenapuuta aivan sipulikukkien vieressä, jospa ne olisivat kukassa ensi kerralla.

torstai 15. toukokuuta 2014

Kirjailtu taskuvyö tai vyötasku




Lainasin kirjastosta Hanna Välimäen megamakean  käsityökirjan Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Makean suklaakakun lisäksi kirjasta löytyy ihania ohjeita etenkin asusteisiin kuten taskuessuun (kesällä grillatessa voi sujauttaa mausteet ja tulitikut taskuun), meksikolaisen vyön sisään voisi syksyllä piillottaa grillikyljyksen aiheuttamat mahamakkarat ja vyötaskuun avaimet kun lähtee kellarista hakemaan uunipottuja sen kyljysrivin kaveriksi. Aion toteuttaa kaikki mainitut asusteet kunhan vain tilkut ja into riittävät.

Kukalla kirjailtu vyötasku osallistuu Silmukan ytimessä- haasteen, jonka toukokuun aiheena on kukka. Haaste on seuraavien blogien ylläpitämä: Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä. Kiitos mukavasta haasteesta, jonka aihe sattui sopimaan juuri valmistuneeseen käsityöhön!



Taskuvyö on oikeasti tarpeellinen asuste minulle, koska maailman vaatetussuunnittelijat ovat ajatelleet pienissä hikipajoissaan että kotihousuissa=plyyssi- tai collegehousut ei tarvita taskuja. Valitettavasti en pääse mm. roskalaatikolle tai  kylmäkellariiin  ilman avainta ja mihin tunget sen avaimen kun roikotat toisessa kädessä perunapussia ja toisessa huutavaa lasta, joka haluasi leikkiä käytävällä krokotiilia? Ennen laitoin avaimen rintsikoihin ja haastetta arkeen toi se, että jouduin vilkulemaan ulko-ovella eteen, sivuille ja taakse ennenkuin tungin käteni rintaliiveihin. Nyt saan kaivaa avaimen sivistyneeen ihmisen tavoin taskusta enkä virttyneiden rintaliivien kätköistä. Pahimmassa tapauksessa olen poiminut avaimen alushousujen kauluksesta. Huomattavaa parannusta arkielämään. =)

Taskuvyön ompelin kirjan ohjeiden mukaan kokonaan kierrätyskankaista. Päällisen tummansininen sametti on naisten 70-luvun samettihousuista, taskun kukallinen sisus on samalta vuosikymmeneltä olevasta huivista. Ainoastaan satiininauhat ovat ostettuja kaupasta sekä ompelulangat. Kukan kirjailuun käytin kirpputorilta ostamiani kirjailulankoja. Satiininauhat eivät oikein sovi väritykseltään muihin kankaisiin, mutta valinnanvaraa i pahemmin ollut.

Kirjassa oli minikaavat (A5), jotka suurensin kaavan mittojen perusteella. Minun mielestä kirjasta olisi voinut jättää muutama koko sivun valokuva pois ja laittaa niiden tilalle selkeät mustavalkoiset kaavat. Kirjontakaaviot olivat myös epäselvät. Ne olivat värilliset ja tummalla pohjalle, mistä oli vaikea saada selvää ja ylipäätänsä jäljennettyä kuviota paperille. Kirjassa ei ollut minkäänlaisia ohjeita siitä, miten kaavojen kaarevat reunat jäljennetään. Onneksi taskuvyö oli niin pieni että pystyin käyttämään apuna pientä pyöreää purkkia. Muuten kirja on aivan ihana ja loistava inspiraation lähde niille, jotka tykkäävät folklore-tyylistä ja muokata vanhoja vaatteita uuteen uskoon vapaalla kädellä (kirjassa on lähinnä suuntaa antavia ohjeita).

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kaulakorusta koruiksi



Löysin kirpputorilta pömpöösin rihkamakaulakorun, jossa oli vähän liikaa kaikkea yhdelle korulle: kimallusta, muovihelmiä, ylimääräisiä ketjuja. Ulkonäön perusteella koru H&M:n tuotantoa. Hmm. olen ostanut vastaavanlaisia muovikoruja ennenkin kyseistä liikkeestä. Korun kesäisen turkoosi väri kuitenkin miellytti minua samoin kuin edullinen hinta (3 €).

Nuorimmainen oli rikkonnut viime kesänä vastaavanlaisen turkoosin muovikorun, joka sopi niin monen kesäasun kanssa. Osat ovat tallessa, mutta olen niin tuhottaman laiska ostaaman uusia osia rikkoutuneiden tilalle ja töitä vaatisi korun entisöinti kun isot helmet laitetaan lankaan koko järjestyksessä ja välissä on tuhottamasti pieniä helmiä. Rikkoutunut koru antoi väriä valkoiselle asulle ja sopi mahtavasti sinivihreän tunikan kaula-aukkoon peittämään anteliasta rintavakoa ja punaisen mekon kanssa se oli vain täydellinen. Ja olenkin etsinyt vastaavaa koko vuoden. Nyt löysin sen.

Irrotin korusta ylimääräiset ketjut isännän pyöreäkärkisillä leikkureilla, joilla sai väännettyä ketjun renkaat auki ja takaisin kiinni. Lopulta minulla oli kolme korua tai oikeastaan yksi koru ja kaksi korun osaa. Turkoosit helmet (alin pikkukuva) kelpaavat sellaisenaan koruvalikoimaan, mutta irrottamani kultainen ketju (keskimmäinen pikkukuva) vaatisi jonkun riipuksen tai käytän sen varaosina (renkaat/ketju) kun koruni tuppaavat usein katkeilemaan ja koristekivet (ylimissä pikkukuvassa) olisi tarkoitus käyttää ihanan prameileviin korviksiin (valitettavasti suuria kiviä on vain yksi).

maanantai 5. toukokuuta 2014

Vappu mökillä

Vietimme pitkän ja työtäyteisen vappuviikonlopun mökillä. Lunta ei enää ollut kuin navetan räysteiden alla, joten oli mukava rapsutella pihamaa puhtaaksi harvalla. Mieheni leikkasi lähes kaikki pensaat alas. Ne olivat päässeet ränsistymään todella huonoon kuntoon. Viime syksynä kun olin ystävieni kanssa mökille leikkasimme mustaherukkapensaat ja perustimme uudeen mansikkamaan, jonka taimet näyttivät selvenneen hyvin talven yli.

Kuva 1. Taustalta on leikattu ränsistynyt ruusuaita alas ja ukot pähkäilee mitä muuta kaadetaan. Mökkivieras kaataa oransissa suojakypärässä taustalla näkyvää koivua, vain laitimainen puu säästettiin. Onneksi on traktori ja kuormaaja. Helpottivat vähän työn määrää, muttei piha ole vieläkään siiisti. Ensi reisulla tartutaan haravan varteen uudestaan.

Kuva 2. Pihalta kaadettuja koivuja, jotka odottavat kuljetusta halkopinoon. Taustalla olevat haavat odottavat vielä karsimista ja lunta on läikittäin siellä täällä etenkin pohjoisen puolen rinteillä. Mökin piha oli sen sijaan melko kuiva ja lumeton.

Mökillä mukana olleen ystäväperheen mies kaatoi taloa varjostaneet koivut ja haavat alas. Viime syksynä kaadoimme pihan tuomet pois ja nyt koko ympäristö näyttää ihanan avaralta ja valoisalta, koska mökimme sijaitsee rinteen yläosassa niin nyt pihamaalta näkee lähes naapurikylään asti. No, ainakin seuraavalle vaaralle.

Nuorimmainen sai ennakkoon synttärilahjan - oman traktorin.Sillä rällättiin joka päivä ympäri pihaa ja aikuiset saivat paiskia oikeita töitä. Sain muuten kesän ensimmäisen rakon haravoidessani pihamaata kesä kuntoon.

Lapset leikkivät keskenään, hyppivät tramboliinilla, ajoivat rallia "traktoreilla" ja rakensivat hiekkalinnoja. Aikuiset nauttivat työn teosta, grillauksesta, saunomisesta ja mukavasta kiirettömästä yhdessä olosta. Mikä on sen parempaa kuin kiireetön mökkelämä.

Kuva 3. Työn teon lisäksi söimme hyvin. Kuvassa vain osa salaateista: currylla maustettu perunasalaatti ja kreikkalainen salaatti aurinkokuivatuilla tomaateilla.