Metallihyönteisiä

En erityisemmin välitä hyönteisistä, vaikka ymmärän kuinka tärkeitä ne ovat maapallon hyvinvoinnin kannalta; ilman niitä hukkuisimme paskaan ja emmekä voisi esim. nauttia linnunlaulusta.

Mökkimme asukkaat saavat valitettavasti kärsiä joka ikinen kesä hyönteisistä ja niistä pahimmista: mäkäräisistä, sääskistä ja paarmoista. Onneksi punkki ei vielä ole täällä, mutta kaikki muut verta imevät hyönteiset ovat ja ne kuppaavat kipeästi kunnes elimistön vastustuskyky kehittyy ja paukamat asettuvat paikoilleen. Valitettavasti immuniteetia on rokotettava joka ikinen vuosi uudestaan.

Itiköiden kunniaksi naulasin mökin seinään muutaman ruosteisen itikan: sudenkorennon ja kärpäsen, joita ei pahemmin näy näillä lakeuksilla.

Mökillä taas!

Vihdoinkin mökillä! Kolme viikkoa hurahti joutuisasti kaupungissa lapsenlikkana ollessa ja pienoiselle lomamatkalla maamme pääkaupungissa. Nyt on mukava olla taas maalla, keskellä ei mitään, paitsi rikkaruohoja.

 Kasvimaa heinäkuun lopussa: herneet vasemmalla (kaksi riviä), sitten porkkanat (kaksi riviä), tillirivi ja lopuksi aika vajaa persiljarivi vasemmalla. Takana näkyy perunaa. Kitkin kasvimaaan juuri ennen valokuvan ottamista, joten kaikki näyttävät lakoontuneilta vaikka eivät ole sitä. Tilanne kasvimaalla heinäkuun alussa oli kuin alla olevassa kuvassa.  Muutamassa viikossa kasvavat lähes kaikki korjuukypsiksi. Uskomatonta!

Perkkasin tänä iltana kasvi- ja peruna- ja mansikkamaan (5 h). Herneet ovat paloissa ja kukalla, tilli kukalla ja persilja on noussut maasta osittain (ei mitenkään tuuheaa kasvustoa), porkkanat ovat juuri ja juuri syötävän kokoisia. Ruohosipulista ei ole elonmerkkejä, mutta aika tuuhea rikkaruohokasvusto oli koko kasvimaan peitteenä. Mansikka on kukalla ja tuottaa marjoja koko ajan, muttei säilöntään asti. Ensimmäiset perunat söimme eilen makkaroiden kanssa. Ja ne oli hyviä!

Isännän kanssa maalattiin osittain vanhan puolen portaat, kun maali loppui kesken ja pystytettiin vanhan puolen seinustalle rautatanko satelliittia varten. Nyt näkyy saksalaiset kanavat vanhalta puolen muttei sisältä mökistä. Luultavasti eräs korkea vaara peittää näkyvyyden niin ettei satelliittiä saa näkymään mökin puolelle. Isäntä aikoo kaivaa kaapelit vanhalta puolen uudelle puolelle, että saadaan näkymään ProSieben myös uudella puolen. Kanavalta näkyy kaikki uusimmat sarjat ja elokuvat, jopa ennen Suomea, mutta saksaksi dubattuna (kielitaito pysyy hyvin yllä).

Juhannusruusu

 
Vanhan mökin pihassa, keittiön ikkunan alla kukkiva juhannusruusu on ainakin 50-luvulta ellei vanhempi. Näin luotettava perimätieto kertoo yhtään asiaa liiottelematta. Lapissa juhannusruusu ei kuki juhannuksena tai mikään muukaan ruusu, vaan noin 2-3 viikkoa juhannuksen jälkeen. Suviruusuksi paikalliset sitä sanovat.

Ruusussa on hurmaava tuoksu ja lumoavan kauniit kukat. Pidän  kaikista suomalaisista perinnekasveista, joiden kestävyys ja vaatimaton kauneus on parasta mitä mökkipuutarhuri voi kasveilta odottaa.

Mökiltä lähtiessä ruusu oli täynnä nuppuja, mutta vain kolme täysin auennutta kukkaa, josta suurimmasta nappasin kuvan juuri ennen lähtöä. Siellä se nyt kukkii, yksin, levittää huumaavaa tuoksuaan kesäiltaan ja houkuttelee hyönteisiä mesivarkaisiin.

Kasvimaa heinäkuun alussa

Ensi viikoksi on vihdoinkin luvassa hellekeliä +24 ja auringon paistetta ja minun on lähdettävä takasin kaupunkiin muutamaksi viikoksi. Ulkouima-allastakaan ei kerennyt viritellä lapsille. Ehkä kuun lopussa on paremmat kelit. Toivotaan parasta, sillä mökillä on tulossa suuret juhlat!

Tänään ennen lähtöä kitkin kasvimaan. Kun tulin mökille juhannuksen aikoihin, maassa näkyi vain herneen alut ja nyt maasta on ponnistanut pienet porkkanan ja tillin alut. Persiljan alkuja en löytänyt, mutta jätin kaikki "mahdolliset sirkkalehdet" kasvamaan. Toki kitkin pois selvästi tunnistettavat juolavehnät,sauniot jms. Ruohosipulista on ehkä 2-5 varmaa hyvin pientä alkua. Luultavasti kylvin sen liian syvään, sillä jouduin käyttämään hiekkaa saadakseni vedessä likoneet siemenet kylvettyä.

Löysin navetasta hyvän kitkijän apuvälineen, itikkamyrkyn lisäksi, vanhan lypsyjakkaran. Sopivan matala kitkemiseen ja kitkijän selkä ei valittanut lainkaan. Miksei kukaan myy kitkemisjakkaroita vai onko niitä jo kaupoissa?

Kuvassa heti jakkaran  vasemmalla puolen on tilliä, sen jälkeen kaksi riviä porkkanaa ja vasten nurmikkoa herneet, joille pitäisi tehdä kehikko ennen lähtöä.Omituisiä pitkiä tyhjiä välejä on jokaisessa rivissä? Luultavasti istuttajan sormien väli on ollut tyhjää täynnä (tai pää).

Peruna on hyvällä alulla, vaikka halla on puraisut hieman ja ruskettanut lehtiä. Pikakitkin kahdella kädellä myös perunamaan, jonka rikkaruohot olivat niin löysästi kiinni, että perunantaimet meinasivat lähteä rikkojen mukana. Taustalla on ikivanhat mustaherukkapensaat, jotka ovat osittain kokeneet täydellisen nuorennusleikkauksen (eli alasleikkuun) viime syksynä.

Mansikka on kukalla, jopa pelkästä varkaasta istutetut (ei taimikasvatusta). Ennen varsinaista istutusta ruukkuun esi-istutetut mansikat ovat noin kolme kertaa varkaista istutettuja suurempia. Kuvassa on suoraan varkaasta istutettu taimi, joka on melko lailla pienimmästä päästä eli mansikat ovat lähteneet hyvään kasvuun.

Ensi vuonna on tarkoitus istuttaa tänä vuonna onnistuneita puutarhakasveja ja niiden lisäksi salaattia, pinaattia ja mangoldia, jotka laitan ruohosipulin ja persilja tilalle. Taidan ostaa ruohosipulin valmiina ja istuttaa yhden taimen johonkin sopivaan nurkkaan, jossa se kasvaa rauhassa. En enää rupea liottelemaan siemeniä vedessä.

Heinäkuista heinäntekoa

Heinäkuussa tehdään heinää iltamyöhään ukin, mummin ja äidin kanssa. Odotellaan samalla putkimiestä korjaamaan vessan haljennut käyttövesiputki. Sulkuja ei löytynyt mistään, joten päävesisulun varassa oltiin, joka tarkoittaa vedetöntä taloa. Aika hankala tilanne, yötä vasten pienten lasten kanssa. Onneksi ukki sai hälytettyä tutun putkimiehen ja samalla uusittiin myös rinnakkainen käyttövesiputki liitoksen osalta.

Traktorina on mökin ikivanha "rattori" ja kotikutoinen peräkärry. Kuopuksella ikään sopiva harava ja ukki näyttää kaksipiikkisen hangon kanssa mallia.

Puutarhakalusteiden kunnostus

Viime viikon olen ahertanut puutarhakalusteiden parissa. Pesin ne ennen käsittelyä maalarin pesulla, huuhtelin vedellä, annoin luonnon kuivata ja huuhtoa loput liat kalusteista ja maalasin lopuksi kovapuiset kalusteet Tikkurilan ruskealla terassi- ja kalusteöljyllä. Kuvassa Ukin kalusteet ennen maalausta pesun jälkeen (auringon polttamat ja homepilkkuiset vaikka rakenteeltaan kunnossa olevat).

Ukin tuomat aikaa nähneet ja kovia kokeneet kalusteet maalasin kahteen kertaan kun mökin alkuperäisille kalusteille riitti yksi maalauskerta, mikä ei onnistunut yhtä hyvin kuin vanhemmille kalusteille vaan öljy lähti valumaan pitkin puupintaa.  Tällöin pitäisi noudattaa ohjeita ja pyyhkiä imeytymätön öljy pois pinnoilta puuvillarätillä. Kuvassa Ukin kalusteet ensimmäisen maalauskerran jälkeen (ei kovinkaan paljon muutoksia havaittavissa).

Ukin kalusteet olivat viettäneet talvensa ulkona, minkä huomasi osittain mustuneesta ja täplittyneestä pinnasta. Ohjeesta poiketen en hionut tummentunutta osaa pois tai käsitellyt sitä homeenpoistolla vaan tarkkailen tilannetta parin vuoden verran ja teen perusteellisemman hionnan jos kalusteet sitä tarvitsevat. Kuvassa kalusteet toisen maalauskerran jälkeen (kalusteet tummenevat lähes tummanruskeiksi).

Mökin alkuperäiset kalusteet on säilytetty joka talvi navetassa, joten ne ovat säilyneet melko hyvinä, vaikka pöytäosa on tummentunut enemmän kuin tuolit. Ne maalasin vain kertaalleen vaikka öljy rupesi hyytymään noin kuuden tunnin jälkeen, jonka vuoksi yksi tuoli on tummempi kuin muut. Kuvassa tuolit ennen maalausta.

Nyt meillä on 4+1 sekä 6+1 kovapuiset kalusteet, jotka olivat muotia noin 10 vuotta sitten, nythän kaikki ostavat polyrottinkisia tummanpuhuvia ulkosohvia, jotka eivät sovi lainkaan mökkimme imagoon. Parhaiten sopisi valkoiseksi maalatut puiset puutarhatuolit, mutta näillä vanhoilla kalusteilla on pärjättävä, kunnes terassi ja kylpypalju on tehty ja maksettu. Pienempi kalustesarja on koko kesän käytössä ja isompi nostetaan esiin joka kesäisiä grillijuhlia tai pitkäaikaisia mökkivieraita varten.

Tikkurilan ohjeen mukaan kalusteet pitäisi öljytä 1-2 vuodessa ja epäilen, että meidän kalusteille ei ole ikinä tehty mitään ja vanhasta rötisköstä tuli miltei uudenveroinen (miehen mukaan). Tarvikkeet maksoivat noin 50 € , joista eniten maksoi puuöljysanko, josta riittää myös seuraavalle vuodelle.