Rakastan kotikaupungissani kahta k u l t t u u r i asiaa teatteria ja kirjastoa. Eniten kirjastoa ja onhan meillä myös taidemuseo mutta se jää paitsioon vaikka sinne pääsisi ilmaiseksi sisään aina perjantaisin (en ymmärrä missä on työntekijät, jotka opastaisivat näyttelyn saloihin). Toisaalta teatterilla on a i k a hävyttömät hinnat mutta kuka ei kulttuuria tukisi ellei keski-ikäinen nainen. Saisivat näyttelijäparat hakea ruoka-apupaketteja EU:sta ilman minua ja hengenheimolaisia.=)
Kävin katsomassa lähes loppuun myydyn Housut pois-musikaalin. Oulun kaupunginteatteri on tehnyt kuvien lainaamisen erittäin hankalaksi (eivät halua ilmaista mainontaa ja toimii verorahoilla =yhtälö, jota en voi käsittää), joten saatte tyytyä linkkeihin ja omatekoiseen Keep calm and love theatre -postariin (kuva on muistaakseni Kos-saarelta, joka ei ollut tunnettu teatterista vaan lääketieteestä. Eikö sitä sanota että terve sielu terveessä ruumiissa?).
Esityksen ohjaana toimi entinen johtaja Mikko Kouki, joka puhalsi noin vuoden? ajan uutta henkeä vähän nuutuneeseen teatteriin. Saa nähdä kuinka uusi johtaja saa eloa laitokseen? Teatterin ympärillä muutenkin kuohuu aina henkilövaihdosten yhteydessä, joten uuden johtajan saama polemiikki ei tullut yllätyksenä, mutta jään kaipaamaan Koukia.
Vanhan näyttelijakaartin lisäksi esityksessä nähtiin vierailevia tähtiä kuten kaupungin oma poika muusikko Aki Louhela, ja Kwan-yhtyeestä tunnettu Tidjan Ba. Ja joku Santtu Karvonen, joka tuntemattomuudestaan huolimatta nousi yhdeksi suosikiksi koko näyttelijäkaartissa (tiedotteen mukaan on voittanut jonkun Jussi-palkinnon). Oulun vakiokaartiin kuuluva Tuula Väänänen veti roolinsa täydellä antaumuksella kuten aina. Aina poikamainen Mikko Leskinen, jolla pokka ei meinannut pitää näytelmän lopussa, ihastutti "lerssinä" ja söpö Tomi Enbuska, joka valloitti kaikki naiset peräkammarin poikana. Tidjan Ba oli yllättävän hyvä roolissaan "mustana miehenä" ja Aki Louhela veti kunnialla loppuun esityksensä vaikkei omaa näyttelijän koulutusta/kokemusta.
Mielestäni ihan kiva teatteriesitys muttei hehkuttamisen arvoinen kuten paikallinen sanomalehti Kaleva ylistää arvostelussaan. Tavallaan ymmärrän työttömyysaiheeseen tarttumisen, jota lehtikin käyttää arvostelussaan, sillä irtisanomisia on ollut paljon täällä Oulussa ja koko kaupungin talous on kuralla tämän hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta näytelmässä ihmisillä oli mahdollisuus saada uutta työtä, ehkä ei yhtä hyvin palkattua ja yhtä hyvin ehdoin, kun taas Oulussa työtä ei yksinkertaisesti ole muulle kuin lääkäreille ja heillekin vain sijaisuuksia. Joten turha toitottaa optimistista ja muusta scheissesta
Näytelmässä jotenkin häiritsi se, että näyttämönä toimi USA, vaikka itse näytelmä on UK:sta (The Full monty). Miksei voitu puhua punnista dollareiden sijaan tai edes euroista ja muuttaa saman tien henkilöiden nimet Suomeen sopiviksi; Mikko, Lassi Jani ja Kimi olisivat voineet stripata tiensä tähtiin aivan kuten anglosaksiset kaimansa. Eihän kyseessä ole mikään klasikkonäytelmä, jossa Julian ja Romeon nimeä ei voi muuttaa (ei aina) näytelmän siitä kärsimättä.Täytyy sanoa tähän väliin etten ole katsonut aikaisempaa alkuperäistä esitystä ja enkä myöskään lukenut kirjaa, joten arvostelu perustuu vain nähtyyn esitykseen. En myöskään ole erityisen musikaalinen, joten en voi kommentoida musikaalista puolta. Paitsi en tykännyt musikaallisesta osuudesta juuri ollenkaan. Yksikään laulu ei tarttunut korvaan tai nostanut kylmiä väreitä selkärankaan.
Näytelmä ei myöskään naurattanut minua juuri lainkaan paitsi latinotanssikohtaus, jossa Tuula Väänänen pisti parastaan Janne Rauduskosken kanssa ja yksittäiset koomiset hetket. Nauratti sen verran että näytelmää voidaan kutsua komediaksi tragedian sijaan. Olen aika vakava ihminen tai en vain aina ymmärrä huumoria. Ai, niin tärkein oli unohtua, ne ottaa housut pois. Kokonaan pois. Aivan oikeesti! Iiiik!
Sitten arvosteluun, en haukotellut kuin muutaman kerran ja nauroin muutaman kerran, joten näytelmä saa **+.
Seuraavaksi menen katsomaan Mielensäpahoittajan miniää (Mielensäpahoittaja jäi katsomatta viime vuonna sairastumisen vuoksi) ja Vihan jumalaa.
Viime vuonna 2013 keväällä katsoin Kauppamatkustajan kuolema **+, Kätilö **, Saranat ja sardiinit *** ja Sellofaani ****.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti