En oikein pidä tuunaus-sanasta vaatteiden uudistamisen yhteydessä. Tuunaus tuo mieleen rasvaiset konehallit testoronia uhkuvine sälleineen ja metalliset kolisevat koneet kitkerine öljyn tuoksuineen. Englannin kielinen refashion miellyttää enemmän sanana mutta ei sovi suomenkieleen sellaisenaan (inhoan finengelskaa, jolta ei voi välttyä nykyaikana). Käytän siis tuunaussanaa ennenkuin kielitoimisto keksii jonkin paremman version tai vastaus löytyy kansan syvistä riveistä.
Paras viimeaikoina kuulemani uudissana on neuloosi=pakonomaista neuolomista. Olen havainnut myös itsessäni samaa: ensimmäinen neulomani sukka on jo melkein valmis. Olen siis hyvässä vauhdissa toteuttaakseni vuoden 2014 tavoitteet, joista ensimmäinen on opettele neulomaan sukat (tavoitteesta saavutettu 45%). Tavoitteena on tehdä myös perussukkatutoriaali, sillä minä ainakin kompastuin pariin termiin, vaikka netti on täynnä loistavia ohjeita ja niiden tekijöitä.
Neulomisesta ompelun pariin. Aina niin yllätyksellisestä kierrätyskeskuksesta löysin 20 sentillä ihanan karvaliivin, jossa ei ollut muuta vikaa kuin siinä oli hihat. Leikkasin kotona hihat pois, huolittelin reunat (noin 1,5 cm) siksakilla ja käänsin reunat. Poikkeuksellisesti jouduin ompelemaan sauman kiinni oikealta puolen, koska muutoin karva olisi jäänyt kiinni tikkiin/saumaan. Hihoista sain sievät säärystimet tanssitunnille. Täytyy vain huolitella reunat ja ommella rusetit säärystimen yläosaan. Rusetit sain samaisen villatakin sisäosasta, jossa monesti roikkuu satiininauharinkulat ilmeisesti hengarille ripustamaista varten. Käytin villatakin lähes kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti