perjantai 10. tammikuuta 2014

Patalappuja a la Carte -kirja



Valitsin Juju-kirjakerhosta kaksi kirjaa liittymislahjaksi:  Kirjo ja korista, pientä ja suurta (Karin Holmber) ja Patalappuja a la Carte (Taito Uusimaa ry Jaana Vehkasalo). Ensimmäisen kirjan selailin läpi, mutta työn alla ei ole vielä mitään kirjomista, joten sen arvostelu jääköön seuraavaan kertaan. Patalappuja a la Carte kirjasta olen ehtinyt tekemään jo kolme patalappua, joista kaksi on vielä osittain kesken.

Pidin kirjasta todella paljon, kuvat olivat värikkäitä ja ihania, ohjeet selkeitä (vaikka löysin muutamia epäselvästi kerrottuja asioita kuten nirkkoreunus Folklore-patalapussa, mutta niistäkin pääsi yli pienellä miettimisellä).

Minulla ei siis ole kokemusta virkkaamisesta lainkaan lukuunottamatta alakouluaikoina tehtyä patalappua ja lapasia, jotka nekin olivat työn ja tuskan takana. Oman suppean kokemuksen perusteella kirjan helpot ohjeet sopivat aloittelijalle, mikäli osaa luoda silmukat (ketjusilmukat, piilosilmukat, pylväät jne.). Niitä ei esitellä kirjassa.  Silmukat opettelin erikseen kirjasta Stitch`n bitch, virkkaajan käsikirja, koukussa (Debbie Stoller), joka on loistava kirja aloittelijalle, mutta siitä teen oman arvostelun aikanaan.

Ensimmäinen valmistunut virkkaustyö koulun jälkeen oli Folklore-patalappu. Kuvassa ei näy kuinka reuna aaltoilee, nirkon pistot ovat eri pituisia sivuilla. Onnistuin virkkaamaan ohjeen ruusut pienten ponnistelujen jälkeen ja netistä löysin tarkempaa ohjetta. Etenkin kukan taakse virkattavien ketjujen merkitys selvisi vasta netin avulla. Paras löytämäni ohje kukan virkkaamiseen löytyi Attic24-blogista. Folklore-patalappu sopii ihanasti väriltään mustan rautapadan kylkeen. Lankana käytin kirjan ohjeesta poiketen Novitan nallea ja pikkusiskoa (75% villaa ja 25% polyamidia), puikkona oli 3,5.



Patalappuja a la Carte on loistava kirja aloittelijalle sillä sen avulla olen opinnut eri tekniikoita mm. nirkkoreunuksen virkkaamisen, kukan ja lehden teon, isoäidin neliöt ja kirjovirkkauksen sekä pujottelun. Nämä kaikki tekniikat vain kolme patalappua tekemällä ja ennen joulua 2013 en osannut virkata lainkaan.

Ainoa moitittava asia kirjassa on sen sisältämät reseptit, jotka olivat täysin tarpeettomat.En pidä fuusioista kirjamaailmassa: keittokirjat keittokirjoina ja käsityökirjat käsityökirjoina.  Lisäksi minua häiritse se ettei patalappujen alkuperästä ollut mitään tietoa. Kirjan kustantanut Taito Uusimaa ry oli järjestänyt valtakunnallisen patalappujen keräyksen, jonka perusteella yli 250 patalapusta valittiin kirjaan 26. Mielestäni keräykseen osallistuineet olisivat ansainneet omat tietonsa ohjeen kylkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti